• ma. helmi 6th, 2023

EU pakottaa sosiaalisen median sensuuriin korona-toiminnan ja rokotuskampanjan edistämiseksi

Kirjoittaja: Peter F. Mayer

Sensuuri on aina sellaisten autoritaaristen hallintojen väline, jotka haluavat saada asialistansa läpi ilman vastarintaa ja keskustelua. Sensuuri on myös merkki siitä, että sensorin argumentit ovat heikkoja eivätkä kestä tarkastelua. Siksi myös EU:n on yhä enemmän hyväksyttävä sensuuri.

YouTube, Facebook ja Twitter ovat kiihdyttäneet sensuurikoneistoa viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana. Yhdysvaltain istuvan presidentin ja Floridan osavaltion terveysministerin poissulkeminen on luultavasti ainutlaatuinen tapahtuma. Voidaanko Elon Muskin haltuunoton myötä asettaa odotuksia keskustelun vapauden palauttamisesta?

Vaikka esimerkiksi Twitterin omistaja kunnioittaisi sananvapauden perusoikeutta, toiveet menevät hukkaan, kun viranomaiset pakottavat sosiaalisen verkoston sensuuriin raskaiden sakkojen uhalla. Kuten tekee Euroopan unioni.

Euroopan parlamentti hyväksyi 5. heinäkuuta yleisöltä täysin huomaamatta EU:n digitaalista turvallisuutta koskevan lain (DSL), joka antaa Euroopan komissiolle valtuudet määrätä sakkoja, joiden suuruus voi olla jopa 6 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, “suurille verkkoalustoille tai hakukoneille”, joiden se katsoo rikkovan sensuurisääntöjä. Väitettiin, että se lisäisi turvallisuutta ja vastuullisuutta. Yksi syy siihen, miksi lääkealan suurmies Bill Gates antoi komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille “Global Goalkeeper Award” -palkinnon eli palkinnon miljardöörin tavoitteiden saavuttamisesta.

Kuten hyvin tiedetään, DSL koskee kaikkia alustoja, joilla on yli 45 miljoonaa käyttäjää EU:ssa. Sen on tarkoitus toimia yhdessä niin sanottujen disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen kanssa, jotka alun perin otettiin käyttöön vuonna 2018 salaisen sensuurin valvomiseksi ja jotka Twitter, Facebook/Meta ja Google/YouTube ovat allekirjoittaneet.

Nyt, kun laki on tullut voimaan, se ei ole enää kovin vapaaehtoista. Lainsäädännöstä tulee heidän aseensa ja täytäntöönpanomekanisminsa. Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern vaati YK:n edessä yleistä sensuuria verkoissa, ja vaikka tällä naisella vain hieman yli viittä miljoonaa ihmistä hallitsevalle naisella ei ole juurikaan geopoliittista painoarvoa, tässä tapauksessa hän puhuu kokonaisen länsimaisen poliittisen luokan puolesta.

Komissio jätti DSL-ehdotuksen käsiteltäväksi joulukuussa 2020. Lakiehdotuksen jättäminen tapahtui samaan aikaan, kun ensimmäiset Covid 19 -rokotteet hyväksyttiin ja niitä alettiin käyttää EU:ssa.

Lakiehdotus jätettiin käsiteltäväksi 15. joulukuuta, ja vain kuusi päivää myöhemmin komissio hyväksyi ensimmäisen BioNTechin/Pfizerin Covid 19 -rokotteen. Tästä lähtien rokotteiden epäilijöistä tai arvostelijoista tuli nopeasti EU:n harjoittaman verkkosensuurin ensisijaisia kohteita. Kaikki rokotuskampanjaa ja Twitterissä käytettyjä valmisteita koskevat, edes etäisesti kielteiset viestit estettiin. Näin kävi myös minun tililleni, jolla oli tuolloin hieman alle 7000 seuraajaa.

Kuusi kuukautta aiemmin, kesäkuussa 2020, komissio oli jo kohdistanut käytännesäännöt väitetyn “COVID-19 -disinformaation” kohteeksi käynnistämällä niin sanotun COVID-19 -disinformaation seurantaohjelman, johon kaikkien käytännesääntöjen allekirjoittajien oli määrä osallistua.

Covid-19 -seurantaohjelman mukaisesti allekirjoittajien oli nyt toimitettava komissiolle kuukausittain raportteja, joissa käsiteltiin erityisesti niiden Covid-19 -sensuuritoimia – tietenkin “vapaaehtoisesti”.

Laki asettaa verkkoalustat suoraan komission sensuurisuunnitelman alaisuuteen. Se velvoittaa ne panemaan sen täytäntöön tuhoisien sakkojen uhalla ja antaa komissiolle “yksinomaiset” (sanan varsinaisessa merkityksessä diktatoriset) valtuudet päättää sääntöjen noudattamisesta ja määrätä seuraamuksia.

Samalla kriittiset tiedotusvälineet suljetaan maksullisten palvelujen ulkopuolelle. Meitä eivät tietenkään rahoita lääketeollisuus tai länsimaisten oligarkkien säätiöt, emmekä saa valtion tukia. Itävallassa ne on juuri kolminkertaistettu, mikä on osoitus lukijamäärän romahtamisesta. Sensuurin lisäksi tämä on toinen ja varsin tehokas tapa vaientaa kriittiset äänet, tieteellisten tulosten levittäjät ja uutiset valheiden kuplan ulkopuolisesta maailmasta. Lukijoidemme ja muiden kriittisten tiedotusvälineiden lukijoiden ansiosta nämä toimenpiteet ovat toistaiseksi olleet suurelta osin epäonnistuneita.

Julkaistu ensimmäisen kerran tässä.