Maailman terveysjärjestö WHO on antanut maailmanlaajuiset suositukset ihmisen geeniperimän muokkauksesta ja sen vakiinnuttamisesta kansanterveyden edistämisen välineeksi. “Ihmisen geeniperimän muokkaus voi edistää kykyämme hoitaa ja parantaa sairauksia, mutta sen täysi vaikutus toteutuu vain, jos käytämme sitä kaikkien ihmisten hyödyksi sen sijaan, että lisäämme terveyseroja maiden välillä ja sisällä”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Ihmisen perimän muokkauksen mahdollisia hyötyjä ovat nopeampi ja tarkempi diagnoosi, kohdennetummat hoidot ja geneettisten häiriöiden ehkäisy.
Geeniperimän muokkaamiseen liittyy kuitenkin paljon riskejä, kuten muutokset ihmisen sukusoluissa ja ihmisalkioiden perimissä, eli jälkeläisten ominaisuuksissa. WHO:n johtavan tutkijan tohtori Soumya Swaminathanin mukaan Maailman terveysjärjestön antamat raportit merkitsevät harppausta eteenpäin nopeasti kehittyvällä tieteenalalla. WHO haluaakin seuraavaksi keskittyä geeniperimän muokkaamisen hallinnointiin, riskien minimointiin ja sen eettisyyden turvaamiseen, sekä kehittää pioneeriteknologioita yhteistyössä YK:n kanssa, jotta tiede voi parantaa kaikkien terveyttä kaikkialla.
Se, mitä WHO:n kaikille kaavailema ”parempi terveys” tarkoittaa jäänee nähtäväksi, sillä eettiset arvot ja suuntaviitat ilman objektiivista arvopohjaa ovat päinvastaisia, eli suhteellisia. Varmaa on, etteivät laboratoriossa muunnellut ihmisen alut ole millään tavalla linjassa kristillisen maailmankuvan kanssa.