Kirjoittaja: Aaron Kheriaty
George Orwell kirjoitti klassisessa dystooppisessa romaanissaan 1984: “Jos haluatte saada kuvan tulevaisuudesta, kuvitelkaa saappaat polkemassa ihmisen kasvoja – ikuisesti.” Tämä silmiinpistävä kuva toimi 20. vuosisadan totalitarismin voimakkaana symbolina. Mutta kuten Caylan Ford hiljattain totesi, digitaalisten terveyspassien myötä kehittyvässä biolääketieteellisessä turvavaltiossa totalitaarisen sorron uusi symboli ei ole “saapas, vaan algoritmi pilvessä: tunteettomana, horjumattomana, hiljaisesti biomassaa muokkaavana.” Uudet sorron muodot eivät ole vähemmän todellisia vaikka ne ovatkin virtuaalisia eivätkä fyysisiä.
Nämä uudet digitaaliset valvonta- ja ohjausmekanismit eivät ole vähemmän ahdistavia, koska ne ovat virtuaalisia eivätkä fyysisiä. Esimerkiksi yhteydenpidon seurantasovellukset ovat lisääntyneet, ja niitä on ainakin 120 erilaista 71 eri valtiossa, ja 60 muuta digitaalista yhteydenpidon seurantatoimenpidettä on otettu käyttöön 38 maassa. Tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että yhteydenottojen seurantaan tarkoitetut sovellukset tai muut digitaalisen valvonnan menetelmät olisivat auttaneet hidastamaan covidin leviämistä, mutta kuten niin monien pandemiapolitiikkojemme kohdalla, tämä ei näytä estäneen niidenkään käyttöä.
Myös muita kehittyneitä tekniikoita on käytetty, mitä eräs kirjoittaja on Orwelliin viitaten kutsunut “tönimisrefleksiksi“, kuvaten hallitusten taipumusta käyttää hätätilavaltuuksia väärin. Jotkin maat käyttivät kasvojentunnistusteknologiaa, 28 maata sensuroi internetiä ja 13 maata turvautui internetin sulkemiseen väestön hallitsemiseksi covidin aikana. Yhteensä kolmekymmentäkaksi maata käytti sotilaallista tai sotilaallista taistelukalustoa sääntöjen noudattamisen valvomiseksi, mikä aikaansai myös uhreja. Esimerkiksi Angolassa poliisi ampui useita kansalaisia ulkonaliikkumiskiellon aikana.
Orwell tutki kielen voimaa muokata ajatteluamme, kuten huolimattoman tai turmeltuneen kielenkäytön kykyä vääristää ajatuksia. Hän ilmaisi nämä huolenaiheet paitsi romaaneissaan Animal Farm ja 1984, myös klassisessa esseessään Politics and the English Language, jossa hän väittää, että “jos ajatus turmelee kielen, kieli voi turmella ajatuksen”.
Kirjassa 1984 kuvattu totalitaarinen hallinto vaatii kansalaisia kommunikoimaan uuskielellä, tarkoin valvotulla kielellä, jossa on yksinkertaistettu kielioppi ja rajoitettu sanasto ja jonka tarkoituksena on vähentää yksilön kykyä ajatella tai ilmaista kapinoivia käsitteitä, kuten henkilökohtaista identiteettiä, itseilmaisua ja vapaata tahtoa. Tämän kielen vääristelyn myötä täydelliset ajatukset pelkistetään yksinkertaisiksi termeiksi, jotka välittävät vain yksinkertaistetun merkityksen.
Neokieli poistaa vivahteiden mahdollisuuden, mikä tekee miettimisen ja merkitysten sävyjen ilmaisun mahdottomaksi. Puolue aikoo myös käyttää neopuhekielen lyhyitä sanoja automatisoidakseen puheen fyysisesti ja tehdäkseen siitä suurelta osin tiedostamatonta, mikä vähentää entisestään todellisen kriittisen ajattelun mahdollisuutta.
Romaanissa hahmo nimeltä Syme keskustelee uuskielen sanakirjan uusimman painoksen toimitustyöstä:
Vuoteen 2050 mennessä – luultavasti jo aikaisemmin – kaikki todellinen tieto vanhakielestä [standardienglannista] on kadonnut. Kaikki menneisyyden kirjallisuus on tuhoutunut. Chaucer, Shakespeare, Milton, Byron – ne ovat olemassa vain neologismeina, jotka eivät vain muutu joksikin muuksi vaan ovat itse asiassa ristiriidassa sen kanssa, mitä ne kerran olivat. Jopa puolueen kirjallisuus muuttuu. Jopa iskulauseet muuttuvat. Miten voi olla sellainen iskulause kuin Vapaus on orjuutta, kun vapauden käsite on pyyhitty pois? Koko ajatusilmapiiri muuttuu. Itse asiassa ajatusta ei ole olemassa sellaisena kuin me sen nyt ymmärrämme. Ortodoksisuus tarkoittaa sitä, että ei ajatella – ei tarvitse ajatella. Ortodoksisuus on tajuttomuutta.
Pandemian aikana käytettiin toistuvasti erilaisia halventavia termejä, joiden ainoa tehtävä oli sulkea pois kriittiseen ajattelun mahdollisuus. Näihin kuuluivat muun muassa “koronadenialistit”, “rokotusvastaiset” ja “salaliittoteoreetikot”. Jotkut kommentoijat epäilemättä luonnehtivat tätä kirjaa ja erityisesti tätä lukua väärin käyttämällä näitä ja vastaavia termejä – valmiita oikoteitä, jotka säästävät kriitikot vaivalta lukea kirjaa tai suhtautua kriittisesti todisteisiini tai argumentteihini.
Lyhyt kommentti kustakin näistä voi olla hyödyllinen havainnollistamaan niiden toimintaa. Ensimmäinen termi “covid denier” vaatii vähän huomiota. Ne, jotka esittävät tämän syytöksen kenelle tahansa pandemiatoimien arvostelijalle, rinnastavat häikäilemättä covidin ja holokaustin ja viittaavat siihen, että antisemitismi leviää edelleen sekä oikeiston että vasemmiston keskusteluun. Meidän ei tarvinne käsitellä tätä lausetta enempää.
Nimitys “rokotevastaisuus”, jota käytetään luonnehtimaan kaikkia niitä, jotka asettavat kyseenalaiseksi joukkorokotuskampanjan tai covid-rokotteiden turvallisuuden ja tehokkuuden, toimii pikemminkin keskustelun pysäyttäjänä kuin täsmällisenä, kuvaavana nimityksenä. Kun minulta kysytään, olenko rokotevastainen, koska kyseenalaistan rokotussäädökset, voin vain vastata, että kysymys on minusta yhtä järkevä kuin jos kysyisin: “Tohtori Kheriaty, oletteko te “lääkkeiden puolella” vai “lääkkeitä vastaan”?”. Vastaus on tietysti ehdollinen ja monivivahteinen: Mikä lääke, mille potilaalle tai potilasryhmälle, missä olosuhteissa ja mihin käyttötarkoituksiin? On selvää, ettei ole olemassa yhtä lääkettä tai rokotetta, joka olisi aina hyvä kaikille ja kaikissa tilanteissa.
Termistä “salaliittoteoreetikko” Agamben toteaa, että sen summittainen käyttö “osoittaa yllättävää historiallista tietämättömyyttä”. Tämä johtuu siitä, että jokainen historiaan perehtynyt tietää, että historioitsijat kertovat tarinoita, joissa jäljitetään ja rekonstruoidaan sellaisten yksilöiden, ryhmien ja ryhmittymien toimia, jotka pyrkivät yhteiseen päämäärään saavuttaakseen sen keinolla millä hyvänsä. Hän mainitsee kolme esimerkkiä tuhansista historiallisista esimerkeistä.
Vuonna 415 eKr. Alkibiades käytti vaikutusvaltaansa ja rahojaan saadakseen ateenalaiset lähtemään Sisilian retkikuntaan, mikä osoittautui katastrofaaliseksi yritykseksi ja merkitsi ateenalaisten ylivallan loppua. Kostoksi Alcibiaden viholliset palkkasivat vääriä todistajia ja juonittelivat häntä vastaan tuomitakseen hänet kuolemaan. Vuonna 1799 Napoleon Bonaparte rikkoi uskollisuudenvalansa tasavallan perustuslaille, syrjäytti vallankaappauksella direktoraatin, kaappasi täyden vallan ja lopetti vallankumouksen. Päiviä aiemmin hän oli tavannut salaliittolaisiaan koordinoidakseen strategiansa viidensadan hengen neuvoston odotettua vastustusta vastaan.
Lähempänä meidän aikaamme hän mainitsee 25 000 italialaisen fasistin marssin Roomaan lokakuussa 1922. Etukäteen Mussolini valmisteli marssia kolmen avustajansa kanssa, aloitti yhteydenpidon pääministeriin ja vaikutusvaltaisiin liikemaailman henkilöihin (jotkut jopa väittävät, että Mussolini tapasi salaa kuninkaan selvittääkseen mahdollisen lojaalisuuden). Fasistit harjoittelivat Rooman valtausta kaksi kuukautta aiemmin Anconan sotilaallisella valtauksella.
Historian opiskelijat muistavat lukemattomia muita esimerkkejä Julius Caesarin salamurhasta aina bolshevikkien vallankumoukseen. Kaikissa näissä tapauksissa yksilöt kokoontuvat yhteen suunnittelemaan tavoitteitaan ja taktiikoitaan, ennakoimaan esteitä ja toimimaan sitten päättäväisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi. Agamben myöntää, että tämä ei tarkoita, että historiallisten tapahtumien selittämiseksi on aina vedottava “salaliittoihin”. “Mutta jokainen, joka kutsuu ‘salaliittoteoreetikoksi’ historioitsijaa, joka yrittää rekonstruoida yksityiskohtaisesti ne toimet, jotka saivat aikaan tällaiset tapahtumat, osoittaa varmasti omaa tietämättömyyttään, ellei peräti idiotismiaan.”
Kaikkia heitä, ketkä mainitsivat “The Great Reset” -nimityksen vuonna 2019, syytettiin salaliittoteorian uskomisesta – kunnes Maailman talousfoorumin perustaja ja toimitusjohtaja Klaus Schwab vuonna 2020 julkaisi kirjan, jossa esitellään WEF:n asialista ja jonka nimi on ” Covid-19: The Great Reset”. Uusien laboratoriovuoto-hypoteesia koskevien paljastusten jälkeen, joiden mukaan Yhdysvallat rahoittivat Wuhanin virologian instituutin gain-of-function-tutkimusta, on nähty rokotteiden turvallisuuteen liittyvien kysymysten tahallista tukahduttamista sekä koordinoitua mediasensuuria ja hallituksen kampanjoita toisinajattelijoita vastaan. Ainoa ero salaliittoteorioiden ja uskottavien uutisten välillä näyttisikin olleen noin kuusi kuukautta.
Alkuperäinen teksti julkaistiin osoitteessa The Battle for Control of Your Mind ⋆ Brownstone Institute.
Aaron Kheriaty, entinen psykiatrian professori UCI:n lääketieteellisessä tiedekunnassa ja UCI Healthin lääketieteellisen etiikan johtaja, on Brownstone Institute Senior Scholar.