Israelin entinen pääministeri Naftali Bennett on ensimmäistä kertaa puhunut neuvotteluistaan Putinin ja Selenskin kanssa. Bennettin mukaan tulitauko oli tuolloin saavutettavissa, ja molemmat osapuolet olivat valmiita tekemään huomattavia myönnytyksiä.
Ensimmäisinä viikkoina Venäjän hyökättyä Ukrainaan Naftali Bennett työskenteli intensiivisesti kulissien takana Kiovan ja Moskovan välisissä neuvotteluissa, joiden tavoitteena oli tulitaukosopimus. Tulitauko oli oletettavasti saavutettavissa.
Erityisesti Iso-Britannia ja Yhdysvallat olisivat kuitenkin lopettaneet prosessin ja panostaneet sodan jatkumiseen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Selenski oli pyytänyt Bennettiä ottamaan yhteyttä Vladimir Putiniin sodan puhkeamisen jälkeen. Tämä todettiin myös pöytäkirjassa. Tuolloin Venäjän armeija oli seisonut Kiovan edustalla, ja Selenski pelkäsi selviytymisensä puolesta. Bennett oli sittemmin puhunut Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa ja sanonut, että hän voisi olla kanava yhteyksille Kremliin. Bennett oli molempien osapuolten luottamuksen arvoinen, hän sanoi. Sekä Venäjän presidentin että Selenskin kanssa käytiin useita puhelinkeskusteluja. Tulitaukosopimus laadittiin. Ukrainan ja Venäjän valtuuskunnat neuvottelivat myös Valko-Venäjän Gomelissa.
Bennett oli lentänyt Moskovaan 5. maaliskuuta 2022 Putinin kutsusta. Bennettin mukaan myös muut aiheet, kuten Donbassin ja Krimin tulevaisuus sekä Ukrainan turvatakuut, ovat olleet tiiviiden keskustelujen aiheena.
“Minulla oli tuolloin vaikutelma, että molemmat osapuolet olivat hyvin kiinnostuneita tulitauosta”, Bennett sanoi.
Putin teki Kremlissä joitakin merkittäviä myönnytyksiä, hän sanoi. Putin oli erityisesti luopunut alkuperäisestä sotatavoitteestaan, Ukrainan demilitarisoinnista. Vastauksena Bennettin kysymykseen Putin vakuutti Selenskille nimenomaisesti, ettei hän tappaisi häntä. Bennett soitti Selenskille paluumatkallaan ja ilmoitti hänelle tuloksesta. Vastineeksi Ukrainan presidentti suostui luopumaan Natoon liittymisestä. Hän toisti tämän kannan julkisesti vähän myöhemmin. Tämä poisti yhden ratkaisevan esteen tulitauon tieltä.
Bennett ilmoitti asiasta Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille. Siihen aikaan Boris Johnson oli ottanut “aggressiivisen” kannan, jonka mukaan “Putinia vastaan on jatkettava taistelua”. Scholz ja Macron olivat pragmaattisempia, ja Yhdysvaltain hallituksessa molemmat kannat olivat edustettuina.
Tämän jälkeen sodan osapuolten kanssa yritettiin päästä sopimukseen intensiivisesti diplomaattisin keinoin. Bennett oli koordinoinut ponnistelunsa yksityiskohtaisesti Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa. Bennett toteaa, että tulitaukoon olisi ollut hyvät mahdollisuudet, jos länsimaiden liittolaiset eivät olisi estäneet sitä. Hän sanoo, ettei voi arvioida, oliko lännen päätös lopettaa neuvotteluprosessi oikea.
Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi Nato-maat estivät tulitauon aikaansaamisen. Onko länsi näin ollen osasyyllinen sodan myöhempään kiihtymiseen? Ehkäpä monet tuhannet kuolemat ja tuho olisi voitu estää?