Valtiollisuus juontaa juurensa 1800-luvulta, mutta nykyään sillä ei ole enää merkitystä, koska rahavirrat hallitsevat, eivät jonkun keisarin, kuninkaan tai sotilasjuntan johtajan (Turkki, Espanja, Argentiina) porvarilliset seuraajat. Rahaa voi saada kuka tahansa, joka on tarpeeksi röyhkeä syrjäyttääkseen kaikki muut. Tässä suhteessa “raha” on anarkistinen. Jos ennen diktaattorit käyttivät hyväksi rahaihmisiä, nykyään rahaihmiset käyttävät hyväkseen demokraattisesti valittuja diktaattoreita. Rahaihmisten tavoitteena on lisätä rahaa (esimerkkinä TTIP:n kaltaiset kauppasopimukset). Asioiden tuhoaminen ei heitä kiinnosta. Mutta ihmisten ja kulttuurien tuhoamisesta he ovat sen sijaan hyvin kiinnostuneita. Kaikki tiellä olevat eliminoidaan. “Vastarinta on turhaa” (BORG-mentaliteetti). Tämän rahavallan kasvattamiseen tähtäävän perusintressin vuoksi he käyttävät kaikkia keinoja – ilman mitään moraalia. Ne vastaavat siten kuvaa länsimaisesta tiedemiehestä, joka saa tehdä kaikkea. Kaikki vastaavat lakien asettamat “rajat” kaatuvat, niitä vastaan taistellaan, niitä kierretään tai “tehdään mitä halutaan” (satanismin 1. käsky) – muualla.
Helvetin portit ovat auki.
Demonit virtaavat ulos esteettä.
Niin olisi sanottu ennen vanhaan. Ego-teorian yhteiskunnassa taas sanotaan:
Minuuden vapaat voimat avautuvat.
Nämä ovat kuitenkin jälleen “hierarkkisia” – kiitos Kiinan ideologian – ja organisatorisesti sidottuja. Kapitalismin ja kommunismin liitto on meneillään. Sitä pelkää, millaisia lapsia tämä avioliitto tuottaa. Jumala armahtakoon meitä ja lapsiamme, joiden on elettävä tässä hirvittävässä maailmassa näiden hirviöiden alaisuudessa.
Kristinusko vaihtoehtomaailmana
Tästä realistisesta näkökulmasta voi nähdä, miten täysin erilainen on egyptiläisten autiomaaisien ravitseman ortodoksisen opetuksen sisältö. Se on täysin päinvastainen. On myös muita “voimia”, jotka vastustavat nykymaailman kehitystä, kuten islam, perhe- ja klaanijärjestelmät ja jotkut muut uskonnot. Ratkaiseva kysymys on: “Mitä mieltä olet rahasta?”
Jeesus on tässä asiassa selkeä – hän ei ota kontaktia rahaan – ja rahastonhoitaja pettää hänet rahan takia. Modernisteilla ei ole mitään rahaa vastaan, muslimeilla ei ole mitään rahaa vastaan… Buddhalaisuus on vaikeampi pähkinä murtaa. Mutta entä ortodoksit?
Jos luemme läpi Aleksanteri I:n, II:n ja III:n salaiset pöytäkirjat neuvotteluista Rooman paavien kanssa, saamme tietää, kuinka kirkon ylin suojelija oli valmis myymään sen paaville säilyttääkseen valtansa. Vain yksinkertaiset munkit ja tavallinen kansa estivät petoksen ja antoivat ortodoksisuuden pysyä ortodoksisena.
Nykyään massat ovat kuitenkin korruptoituneet. Joukkotiedotusvälineiden, älypuhelinten, television ja internetin avulla ihmisiä, jotka kerran olivat tiellä, hallitaan. “Korona” on vain yksi askel tiellä, jolle astuttiin kauan ennen sitä. “Ihminen” on tämän ajan idoli. Ajan saatossa muutuimme kaikki “ihmisiksi”, jotka on nyt alennettu kuuliaisiksi ja uusavuttomiksi vauvoiksi, jotka näennäisesti tarvitsevat asioiden määritelmätkin vallalta. Ja propaganda hurraa: “edistys”, “vapaus”, “ihmisoikeuksien suojelu”. Enemmistö hurraa pillipiipareiden mukana – koska he jakavat saman hengen ja haluavat hyötyä itselleen. Jos eivät he itse, niin ehkä joku heidän keinotekoisesti hedelmöitetyistä munasoluistaan tai heidän DNA:staan kloonatuista tekoihmisistä istuu jonain päivänä “G8-huippukokouksen” tai “turvallisuuskonferenssin” nojatuoleissa luksushotellissa ja “hallitsee”. Niin biologisoitunut materialisti toivoo.
“Enkeleiden” vetovoima tuonpuoleisessa maailmassa
Näemme, kuinka läheisesti tämä maailma vastaa petoksen maailmaa, johon astumme kuoleman jälkeen. Niitä päiviä, jolloin voimme istua kirkkaasti valaistussa puutarhassa, tavata ihmisiä ja käydä niissä paikoissa, joissa haluamme. Vain yhteen paikkaan emme saa mennä, Jumalan taivaaseen. Ei ole mitään keinoa päästä sinne edes tuonpuoleisessa maailmassa, eivätkä nuo demonit valon muodossa anna meidän päästä sinne. Jos siis tämän maailman paljastaminen on hyödyllistä yhden asian kannalta, se on se, että voimme paljastaa kuoleman jälkeisen maailman verhot ja olla lankeamatta kauniiseen loistoon, rikkauteen, kukkiin, valoon, hopeaan ja kultaan ja kaikkien toiveiden täyttymiseen, joita meille siellä tarjotaan.
Mitä Seraphim Rose taas sanoi? Eikö olekin niin, että naamioituneita “enkeleitä” olisi pyydettävä tekemään ristinmerkin ja rukoilemaan itään, jotta heidän todellinen luontonsa voitaisiin paljastaa? Ja vaikka he esittäisivätkin Kristusta itseään, Mariaa tai kaikkia pyhimyksiä korkeimmassa kuviteltavissa olevassa loistossa, kuten maanpäällisissä hengellisissä rukouksissa, tämä loisto on silti maallista, luotua, eikä siis ole Jumalasta.
Siinä piilee oppi tästä maailmasta ja epäluottamuksesta sitä kohtaan, mitä näemme.