Karl Rove, Council on Foreign Relations-järjestön entinen johtaja, sanoi:
Olemme nyt imperiumi, ja kun toimimme, luomme oman todellisuutemme.
Jos haluaa ymmärtää länsimaisten tiedotusvälineiden toimintaa, tietoisuus amerikkalaisen Council on Foreign Relations -järjestön (CFR) roolista on tärkeä. Sveitsiläinen Propaganda Researchin tutkimus osoittaa, että CFR on luonut pitkälti suljetun transatlanttisen tietopiirin. Sen johtokunnan ja kumppaniorganisaatioiden jäsenet valvovat lähes kaikkia asiaankuuluvia lähteitä ja viitekohtia. Näin luotiin historiallisesti ainutlaatuinen tiedotusmatriisi, joka on selvästi vahvempi kuin autoritääristen valtioiden klassinen hallituspropaganda, mutta joka on menettämässä yhä enemmän tehoaan riippumattomien tiedotusvälineiden menestyksen myötä.
Maailmanlaajuinen mediaimperiumi
CFR:n toiminta juontaa juurensa vuoden 1920 traumoihin. Yhdysvallat olisi voinut ensimmäistä kertaa ottaa maailmanlaajuisen johtoaseman, mutta se epäonnistui, koska sodasta väsynyt väestö valitsi presidentin, joka lupasi palata normaaliin elämään ja korosti kansallisia etuja. Kansainvälisesti suuntautuneet pankkiirit, yrittäjät ja poliitikot perustivat sitten kaksipuolueisen CFR:n.
Toisen maailmansodan aikana CFR teki läpimurron; sen asiantuntijat muotoilivat Yhdysvaltain sotastrategian sekä sodanjälkeisen järjestyksen periaatteet – mukaan lukien YK:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston perussäännöt.
CFR:n perustajajohtaja Isaiah Bowman täsmensi tuolloin, että Yhdysvaltojen on tulevaisuudessa „taattava maailmanlaajuinen turvallisuus“ ja vältettävä „imperialismin perinteisiä muotoja“. Amerikkalaisten vallankäytön tulisi olla „kansainvälistä“.
Vain 170 vuotta itsenäisyysjulistuksen jälkeen luotiin tällä tavoin maailmanlaajuinen amerikkalainen imperiumi. Siitä lähtien CFR:n nykyisin lähes 5.000 edustajan joukko on ollut lähes jatkuvasti tämän valtakunnan avainasemissa.
Nykyään geopoliittisen strategian menestyksekäs toteuttaminen on mahdotonta ilman julkiseen mielipiteeseen vaikuttamista. Autoritääristen järjestelmien suora hallituspropaganda menettää usein nopeasti uskottavuutensa.
CFR:n nykyisin lähes 5.000 jäsentä on luonut näennäisesti monipuolisen ja riippumattoman tietojärjestelmän, jossa kuitenkin lähes kaikki olennaiset lähteet ja viitetiedot ovat sen omien jäsenten ja kumppaniorganisaatioiden hallinnassa. Ulkoisten suhteiden neuvosto on aina pyrkinyt saamaan mukaan rakenteisiinsa johtavien tiedotusvälineiden omistajat, päätoimittajat ja huippujournalistit. Vakiintuneet tiedotusvälineet uutisoivat geopoliittisista tai globalistisista asioista suurelta osin CFR:n ja NATOn mukaisesti.
Kaapatut tiedotusvälineet esittävät väestölle näennäistä tiedon moninaisuutta, mutta todellisuudessa ne välittävät heille pitkälti homogeenisen ja CFR:n mukaisen näkemyksen maailman tapahtumista. Tiedotusvälineillä on käytössään laaja keinovalikoima erilaisia menetelmiä, jotka vaihtelevat taipuvaisesta kielenkäytöstä ja aiheiden valikoivasta valinnasta asiayhteyden puuttumiseen ja satunnaiseen virheellisyyteen.
Jotta tämän mediamatriisin uskottavuus voidaan varmistaa pitkällä aikavälillä, tiedotusvälineille on myös annettava asianmukaista tietoa, näkökulmia ja tulkintamalleja. Tätä tekevät transatlanttiset hallitukset, armeijat, tiedustelupalvelut, kansalaisjärjestöt, ajatushautomot ja asiantuntijat sekä uutis- ja PR-toimistot, jotka kaikki ovat puolestaan integroituneet CFR:n laajaan verkostoon.
Council on Foreign Relations-verkostolla oli vuosikymmenien ajan lähes rajoittamaton valta Nato-maiden geostrategiseen tiedonkulkuun. Useimmilla ihmisillä ei ollut mitään keinoa ymmärtää, että huolimatta median näennäisestä monimuotoisuudesta he olivat itse asiassa tiukasti yhteen kietoutuneen informaatiomatriisin sisällä.
Miksi neuvosto teki ja tekee niin paljon työtä pettääkseen väestöä?
Neuvoston nyt jo edesmennyt johtaja Zbigniew Brzezinski ilmaisi asian näin vuonna 1998:
Demokratia on imperialistisen mobilisaation vastainen, koska imperialistisen vallan tavoittelu on vastoin demokraattisia vaistoja.
Nykymaailma on virtuaalinen – media luo todellisuuden
Luodaan oma „imperialistinen“ todellisuus, joka ulottuu salaisista operaatioista mediaraportointiin ja historian tekemiseen, jota neuvoston ja sen kumppanijärjestöjen jäsenet järjestävät ja levittävät.
Vaihtoehtoiset tiedotusvälineet sen sijaan laajentavat mielipiteiden moninaisuutta ja horjuttavat CFR:n kattavaa tiedotusmatriisia. Internet on myös kehittänyt mahdollisuuden levittää tietoa hajautetusti ja kustannustehokkaasti, jolloin CFR:n portinvartijat voidaan ohittaa. Demokratian kannalta ratkaisevan tärkeää on vaihtoehtoisten tiedotusvälineiden moninaisuus, joka kyseenalaistaa kriittisesti perinteisen kerronnan ja mahdollistaa uudet näkökulmat. Neuvoston näkökulmasta tällaiset julkaisut ovat kuitenkin kasvava uhka sen omalle tiedotus- ja tulkintasuvereenisuudelle. CFR:ää noudattavat media- ja internet-yhtiöt reagoivat tähän sensuurilla, puhdistuksilla ja lisääntyvällä valvonnalla. Tukahduttaminen seuraa illuusiota. Demokratiaa ei todennäköisesti voida vahvistaa tällä tavoin.