Yhdysvaltain hallitus teki jyrkän ehdotuksen kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) tiukentamisesta. WHO:n pääjohtajalle ja aluejohtajille olisi annettava laajat valtuudet julistaa erilaisia terveyshätätilanteita lähes mielivaltaisesti ilman, että asianomaisten maiden hallitusten tarvitsee osallistua niihin. Samoin niitä hallituksia, joiden maissa epäiltyjä vaaratilanteita esiintyy, olisi pakotettava WHO:n ja kansainvälisten asiantuntijaryhmien teknisen avun alaisiksi. Yhdysvaltojen, EU:n ja muiden maiden ehdotus epäonnistui. 47 Afrikan maata, Intia, Brasilia, Venäjä ja Kiina kieltäytyivät antamasta tukeaan. Niiden joukossa on maita, jotka ovat jo kärsineet ylikansallisten organisaatioiden ja yritysten vaikutusvallasta viime vuosikymmeninä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä, muuntogeeniset siemenet, eli elävän muuttaminen, eivät ole tuoneet monille maille luvattua siunausta, vaan päinvastoin suurempia vaikeuksia. Syynä alustavaan epäonnistumiseen oli siis köyhien ja heikompien maiden vastarinta, sillä ne eivät halunneet niille tarjottua uudistusta, joka tekisi niistä voimattomia ilman, että ne edes osallistuisivat uudistusprosessiin. Lopulta tehty päätös on kompromissi näiden maiden kanssa.
Tavallisten kansalaisten huomaamatta
Terveysministerit kokoontuivat 22.-28. toukokuuta Genevessä 75. Maailman terveyskokoukseen (WHA), joka on Maailman terveysjärjestön (WHO) päätöksentekoelin kaikissa asioissa, joista WHO:n pääjohtaja ei saa päättää itse. Yleisön huomaamatta siellä neuvoteltiin näyttäviä asioita.
Genevestä ei ollut käytännössä katsoen mitään informatiivisia raportteja IHR:n uudistusta koskevan keskustelun kulusta tai siitä, mitä päätettiin, ei tiedotusvälineissä eikä WHO:ssa. Aivan kuin pandemiapolitiikka ei kiinnostaisi suurta yleisöä. Health Policy Watch-verkkosivustolla 28. toukokuuta kokouksen päätteeksi julkaistiin ensimmäinen poikkeuksellisen hienosti väritetty raportti, josta saattoi lukea, mitä oli tapahtunut. Terveyspolitiikassa erittäin vaikutusvaltaisen Wellcome Trustin ja muiden säätiöiden rahoittama verkkolehti pyrkii antamaan tietoa terveyspolitiikan päättäjille erityisesti kehitysmaissa. Siinä todetaan:
Tällä viikolla tehdyillä päätöksillä käynnistetään prosessi vuoden 2005 epämääräisten ja usein epäsuorien IHR-määräysten saattamiseksi ajan tasalle samalla, kun neuvottelut laajemmasta pandemiasopimuksesta jatkuvat”. Aiemmin tällä viikolla tämä menettelytapapäätöslauselma kohtasi odottamatonta vastustusta joidenkin maiden, kuten Afrikan ryhmän, taholta, jotka pelkäsivät, että IHR:ään tehtäisiin muutoksia ilman riittävää tarkastelua tai panosta.
Muualla päätöslauselmien sanotaan kuitenkin olevan “osa Yhdysvaltojen ehdottamaa erittäin teknistä toimenpidepakettia”. Yhdysvaltain hallituksen toimenpidepaketti ei kuitenkaan ole tekninen, vaan erittäin poliittinen. Health Policy Watch-järjestö myönsi 25. toukokuuta avoimemmin, että Yhdysvaltojen ehdotukset olivat hyvin kauaskantoisia eikä niillä siksi ollut mahdollisuuksia päästä yhteisymmärrykseen. Yhdysvaltain terveysministeri Loyce Pacea siteerattiin sanomalla:
Jos se ei tapahdu tällä viikolla, emme lopeta. Jatkamme työtä tavoitteemme saavuttamiseksi.
Vallankumous kuitenkin jatkuu
Epäonnistuminen on vain väliaikaista. Voidaan odottaa, että nyt vastahakoisia maita painostetaan. Health Policy Watch-järjestön mukaan sovittu aikataulu on, että neuvottelut aloitetaan vuonna 2023 ja vastaperustettu IHR-uudistuskomitea tekee omat ehdotuksensa. Päätös tehtäisiin vuonna 2024.
Tämä aikataulu on suunnilleen samansuuntainen kuin WHO:n tavoittelemat neuvottelut maailmanlaajuisesta pandemiasopimuksesta. Se, mitä sen pitäisi sisältää, on vielä avointa, mutta näyttää siltä, että uusien ja tunnettujen taudinaiheuttajien massatestausta ja tietenkin rokotuskampanjoita pitäisi painottaa voimakkaasti. WHO:n pääjohtaja Tedros Ghebreyesus esitti WHO:n yleiskokouksen avajaispuheessaan toukokuussa 2021 asian näin: Koronaviruspandemian seurauksena seurantaa ja testausta olisi laajennettava, valeuutisia olisi torjuttava, kansallisia rokotusstrategioita olisi pantava täytäntöön ja rokotuksia olisi laajennettava solidaarisuuden osoituksena erityisesti kehitysmaihin.
Jos Yhdysvallat onnistuu vain osittain IHR:n uudistusajatuksissaan ja maailmanlaajuinen pandemiasopimus hyväksytään, lääkeyhtiöt voivat toivoa, että ne voivat tulevaisuudessa ottaa vastaan rokotteiden ja lääkkeiden ennakkotilauksia ja osallistua paljon useammin joukkorokotuskampanjoihin. Ja väestö voi valmistautua elämään kroonisessa terveydenhuollon hätätilajärjestelmässä, jossa perusoikeudet on osittain lakkautettu.